AUSCHWITZ – PAHAN PAIKKA


Meidän ja monen muun Krakovaan matkustavan ohjelmaan kuului vierailu Auschwitzin keskitysleirillä, joka sijaitsee 60 kilometriä Krakovasta. Me varasimme vierailun Discower Cracow:n nettisivuilta hyvissä ajoin ennen matkaa ja se kustansi kahdelta aikuiselta noin 90 euroa. Hintaan kuului kuljetus hotellilta minibussilla Auschwitziin ja takaisin, sekä opastus niin Auschwitz I kuin Auschwitz II eli Auschwitz Birkenaussa. Kokonaisuudessaan olimme todella tyytyväisiä Discower Cracow:n oppaaseen ja kaikki sujui heidän kanssaan loistavasti. 
 Saapuessa paikanpäälle Auschwitziin ei oikeastaan osannut ajatella saapuneensa yhteen maailmanhistorian synkimpien tapahtumien näyttämölle. Parkkipaikka oli täynnä turistibusseja ja vastoin kertomuksia tunnelma ei ollut apea tai hiljaisen kunnioittava vaan kuten missä tahansa historiallisessa paikassa – täynnä poukkoilevia ja kovaäänisiä turisteja. 
  Ensimmäisenä oppaamme johdatti meidät läpi tiukkojen turvatarkastuksien, jotka olivat samanlaiset kuin lentokentillä. Muistaakseni isoja reppuja ja laukkuja ei saanut ottaa mukaan. Turvatarkastuksesta päästyämme meille annettiin kuulokkeet, näin kaikki kuulivat oppaan, eikä hänen tarvinnut korottaa ääntään ison ryhmän kanssa. Mielestäni kuulokkeet olivat siinä mielessä myös hyvä juttu, että turhat niitä-näitä-jutustelut jäivät pois ja kaikki oikeasti keskittyvät asiaan. 





AUSCHWITZ I

Kierros Auschwitz I alkoi pahamaineiselta arbeit macht frei-portilta, jonka suomennos "työ vapauttaa" ei liene kenellekkään epäselvä. Siitä matka jatkui suoria hiekkateitä pitkin kohti ensimmäistä parakkia, jossa esiteltiin toisen maailmansodan kulkua ja kerrottiin kuinka juutalaisia ja muita vähemmistöjen edustajia tuotiin Auschwitziin. Vierailimme useassa parakissa, näimme kasoittain matkalaukkuja, hiusharjoja ja lopuksi myös ne kuuluisat hiuskasat. Kuljimme läpi parakki 10, jossa tehtiin lääketieteellisiä ihmiskokeita, parakki 11, jossa kävimme katsomassa sellejä sekä näimme rekonstruktion teloitusseinästä. Parakkien portaat olivat paikoittain kuluneet niin kuopille, että hieman pelotti kestävätkö portaat enää meitä. Paikan päällä ollessa oli vaikea sisäistää kaikkia niitä kauhistuttavia asioita, joita ne tiiliseinät pitivät sisällään toisen maailmansodan aikana. Olin lukenut blogeista ja keskustelupalstoilta kuinka ahdistava paikka Auschwitz on, mutta ainoastaan nähdessäni hiuskasat minulle tuli henkisesti paha olo – osa hiuksista oli vieläkin leteillä. Olen aika kylmähermoinen ihminen mitä tulee tällaisiin paikkoihin, mutta ei ole tavatonta, että herkimmillä tulee paikanpäällä itku. Kierros Auschwitz  I päättyi kaasukammioon.








AUSCHWITZ II – AUSCHWITZ BIRKENAU

Pienen tauon jälkeen suuntasimme mustalla non-stop-bussilla kohti Auschwitz birkenaun tuhoamisleiriä. Ensimmäisenä paikalle saapuessa kävellään sisään kuuluisasta asemaportista jonka kiskoja pitkin Auschwitziin tuotiin tuhansia ihmisiä. Tulijoiden elämästä ja kuolemasta päätti lääkäri, joka silmämääräisesti määräsi osan ihmisistä, kuten vanhukset ja pienet lapset suoraan kaasukammioihin. Kaikki työhön kykenevät majoitettiin lukuisiin parakkeihin, joissa ihmisiä vaivasivat kylmyys, ahtaus, epäpuhtaus ja syöpäläiset. Iso osa parakeista on nykyään maantasalla, sillä natsit tuhosivat ne ennen vetäytymistään Auschwitzista. Niiden olemassaolosta muistuttaa lukuisat pystyssä olevat punatiiliset savupiiput. Vetäytyessään natsit tuhosivat myös Auschwitz Birkenaun kaasukammiot, jotka tätä nykyä ovat vain kasa tiiliä ja raudanpätkiä. Vaikka alueena Auschwitz Birkenau on paljon isompi, siellä ei ole yhtä paljon nähtävää kuin Auschwitz I:ssä. Yksi erikoinen asia Auschwitzissa oli se, miten lähellä ihmiset sitä asuivat. Kirjaimellisesti he näkevät Auschwitzin tuhoamisleirin joka päivä omasta olohuoneen ikkunastaan.






Olen aina ollut äärimmäisen kiinnostunut historiasta. Etenkin toinen maailmansota on ollut minulle yhtiä kiehtovimpia aiheita, sillä en ole koskaan voinut ymmärtää sitä miten paljon vihaa ihminen voi kokea toista ihmisryhmää kohtaan. Jo yläasteella tätä aihetta läpikäytäessä tiesin, että haluan joskus vierailla paikanpäällä. Vaikka olenkin aika kylmähermoinen ihminen tällaisissa paikoissa, niin silti myöhemmin samana iltana en saanut paikkaa mielestäni, enkä yöllä pystynyt nukkumaan kunnolla. Paikanpäällä Auschwitzissa en vain mitenkään pystynyt sisäistämään kaikkea, sillä siellä vierailu antoi mittakaavan sille kaikelle pahuudelle.  Suosittelen kuitenkin siellä käymistä ihan jokaiselle, sillä mielestäni meidän jokaisen tulee tuntea historiamme, jotta mitään tällaista ei tulisi enää koskaan tapahtumaan uudelleen.

"The one who does not remember the history is bound to live trough it again." – George Santayana



LUE MYÖS:



Kommentit

Suositut tekstit